Taiteilijat O
fi en sv

Kuukauden taiteilija | Artist of the month
marraskuu | November 2018

Veera Kulju

Veera Kulju tunnetaan parhaiten popcorn-aiheisista keramiikkaveistoksista. Yksittäisten teosten ohella popcornteema on monista osista rakentuva kokonaisuus, jonka osat eroavat pienin variaatioin toisistaan. Teossarja sisältää käsitteellistä leikittelyä, joka perustuu dikotomioihin. Popcornveistoksissa kohtaavat ylevä ja banaali, herkkä ja vahva, kevyt ja raskas.

 

Popcorn on populaarikulttuurissa vahvasti elokuviin, lastenkutsuihin ja telkkarin äärellä syöpöttelyyn liitettävä herkku. Se toimii metaforana ulkopuolisuudesta. Popcornia syödään, kun tapahtumia seurataan sivusta.

Huokoinen popcorn sukeltaa keramiikkamassaan, se palaa polton yhteydessä ja tästä huolimatta sen muoto säilyy. Tämä on kuin taikuutta. Lopputulos on mysteeri, ihmeellinen materiaalileikki, jota katsoo epäuskoisesti. Kuljun teoksien popcorn on popcornin hahmo, joka on todellisuudessa materiaalina arvokasta. Erityisen hieno rinnastus syntyy, kun popcornveistokset on tehty kovasta ja hohtavan valkoisesta luuposliinista.

 

Kulju työskentelee tekstiilin, keramiikan ja videoiden parissa. Hän valitsee välineen sisällöllisistä lähtökohdista, ja usein eri materiaalit yhdistyvät samassa teoksessa. Video on osa installointia ja pieniä valettuja keramiikkaveistoksia on kudottu tekstiilin sekaan. Hän itse kertoo työstäneensä keraamisten kappaleiden kudottavuutta. Tämän myötä hän on käyttänyt keramiikan mahdollistamaa ääntä osana tekstiiliteosta.

 

Metsään linkittyvät äänet nousevat melkein pääosaan videoinstallaatiossa, jossa tanssija pukeutuu veistosmaiseen tekstiiliteokseen. Liikkeen myötä teos herää eloon sekä visuaalisena objektina että soittimen kaltaisena kehon liikkeisiin reagoivana shamaaniasuna. Sen voi nähdä myös jättimäisenä koruna, kehollisena asusteena, joka edellyttää kantajaa ollakseen valmis. Tanssillinen teos on eräänlainen avain Kuljun koko tuotantoon. Se perustuu, kuten tanssi usein, voiman ja herkkyyden väliseen tasapainoon. 

 

Kuljun erilaiset visuaaliset maailmat yhdistyvät temaattisesti toisiinsa. Kulju on rakentanut teoksiaan hahmoterapian teorian varaan ja hyödyntänyt sen lähtökohtia rohkeasti. Tämä on johdattanut hänet pohtimaan ikuisen metsän käsitettä. Hän on rakentanut savesta pieniä korumaisia kappaleita, joita punomalla ja yhdistelemällä hän on koonnut installaatioita, joissa pääosaan nousee runsas hauraus ja sen luoma iättömyyden ja ajattomuuden tunnelma.

 

Tähän samaan maailmaan liittyvät Kuljun peiliteemaiset reliefit. Seinälle ripustettavat satumaiset teokset voisivat olla Lumikin äitipuolen pukuhuoneesta. Todellisuudessa ne eivät peilaa vaan pikemmin imevät valon itseensä. Ne on rakennettu samanlaisista pienistä käsin muovailluista kappaleista kuin metsäinstallaatio, mutta nyt kappaleet ovat kiinteästi yhdessä muodostaen ehyen veistoksen.

 

Vaikka Kuljun teoksissa on materiaalin kautta syntyviä käsitteellisiä tasoja, on pyrkimys silti siihen, että niiden katsominen olisi fyysisesti kokemuksellista. Kulju onnistuu välittämän teostensa materiaalisuuden ja muotokielen kautta sen, miltä ne tuntuvat. Matan ja kiiltävän, terävän ja sileän, lämpimän ja kylmän erot voi tuntea sormenpäissään, vaikka teoksia vain katsoo.

 

Veikko Halmetoja

 

www.veerakulju.com

www.finnishdesigners.fi/portfolio/veera.kulju

www.instagram.com/veerakulju/

www.artaggallery.com

www.lokalhelsinki.com

 

Teos: SOUNDS OF SILENCE 2017

https://vimeo.com/234469337

Hahmo sarjan osa 2

Teksiili ja video

käsin kudottu tekstiili, keramiikasta valetut avaimet

konsepti ja teos: Veera Kulju

koreografia ja tanssija: Satu Halttunen

video ja editointi: Ananya Tanttu

tekstiiliteoksen kaavoitus: Anu Salonen

graafinen suunnittelu: Ilkka Kärkkäinen

Veera Kulju is best-known for her popcorn-themed ceramic sculptures.

Alongside individual works, the popcorn theme is a concept consisting of many elements distinguished by small variations. The series of artworks contains conceptual playfulness based on dichotomies. The solemn and the banal, fragile and strong, light and heavy meet in the popcorn sculptures.

 

In popular culture, popcorn is a snack strongly associated with movies, children's parties and nibbling while watching TV. It serves as a metaphor for detachment, being on the outside. Popcorn is eaten when events are watched from the sidelines.

 

Porous popcorn sinks into the ceramic mass, it burns away during firing, but its form remains. This is like magic. The end result is a mystery, a wonderful play of materials, which one views with unbelief. The popcorn in Kulju's artworks is the form of popcorn, which in reality is valuable as a material. An especially fine juxtaposition is created when the popcorn sculptures are made from hard, luminously white bone china.

 

Kulju works with textiles, ceramics and video. Her starting points in selecting the medium are contextual, often combining different materials in the same work. Video is an element of installation, and small cast ceramic sculptures are woven into textile. She says she has worked on the weavability of ceramic pieces. This way, she has used the sound provided by ceramics as part of a textile artwork.  

 

Sounds associated with the forest come close to playing the main role in a video installation, in which a dancer puts on a sculpture-like textile artwork. With the movement, the work comes to life both as a visual object and a shamanic costume akin to a musical instrument, reacting to bodily movements. It may also be construed as a gigantic piece of jewellery, a body accessory requiring a wearer in order to become complete. The dance work provides a kind of key to Kulju's entire production. It is based, like dance often is, on the balancing of strength and fragility.

 

Kulju's different visual worlds are thematically connected. She has founded her artworks on the theory of gestalt therapy, boldly making use of its premises. This has led her to consider the concept of the eternal forest. She created small, jewellery-like pieces from clay, weaving and combining them to assemble installations characterised by abundant fragility and an atmosphere of permanence and timelessness.

 

In this same world belong Kulju's mirror-themed reliefs. The fairytale wall-hung artworks could have come straight from the dressing room of Snow White's stepmother. In reality, they don't reflect, but rather absorb the light. They are constructed from similar small hand-crafted pieces as the forest installation, but now the pieces are solidly combined, forming a complete sculpture. 

 

Although Kulju's works encompass conceptual layers created through the materials, the aim is for viewing them to be physically experiential. Through the materiality and artistic idiom of her works, Kulju succeeds in conveying how they feel. Just by looking at the artworks, the viewer feels the differences between matte and glossy, rough and smooth, warm and cold in his fingertips.

 

Veikko Halmetoja

 

www.veerakulju.com

www.finnishdesigners.fi/portfolio/veera.kulju

www.instagram.com/veerakulju/

www.artaggallery.com

www.lokalhelsinki.com

 

SOUNDS OF SILENCE 2017

https://vimeo.com/234469337

Hahmo sarjan osa 2

Teksiili ja video

käsin kudottu tekstiili, keramiikasta valetut avaimet

konsepti ja teos: Veera Kulju

koreografia ja tanssija: Satu Halttunen

video ja editointi: Ananya Tanttu

tekstiiliteoksen kaavoitus: Anu Salonen

graafinen suunnittelu: Ilkka Kärkkäinen